essfi

Open full view…

Kaikki on mahdollista Britanniassa - ESS.fi

Wed, 11 Jul 2018 05:44:02 GMT

pedro
Wed, 11 Jul 2018 05:44:02 GMT

Ei mitään myönnytyksiä briteille. Muuten Suomi ja moni muukin EU maa voisi erota ja pitää kaikki hyvät edut, mutta olla maksamatta niistä.

Di Lemma
Wed, 11 Jul 2018 11:09:05 GMT

Mitä ovat ne "kaikki hyvät edut"? Nettomaksajan näkökulmasta niitä tuskin kovin paljon löytyy. EU on nykyisellään jo varsin sekalainen sortinsakki, mukaan on otettu monia maita, joihin EU pumppaa enemmän rahaa kuin mitä noilta mailta saa jäsenmaksuina. Kestämätöntä kehitystä, jos minulta kysytään. Ja EU:lla on niin pöhöttynyt organisaatio, että jo pelkästään sen pyörittäminen (ja huviretket Strasbourgiin) nielee aivan tolkuttoman järkyttävät summat rahaa vuosittain. Senkin rahan voisi käyttää järkevämminkin kuin pitää palkkalistoilla sen tuhannen direktiivin kehittelijöitä ja komissaareja - EU-jäsenmaksuilla! Oma lukunsa on vielä EMU, johon fiksuimmat jäsenmaat, esim. Britannia, Ruotsi ja Tanska eivät liittyneet. Euro on ihan näppärä valuutta kansainvälisen kaupankäynnin kannalta, mutta jokaisen maan pitäisi säilyttää silti oma valuuttansa ja vain noteerata se Euroa vastaan päivätasolla. Jos vapaa liikkuvuus EU:n alueella on sellainen "hyvä etu", niin sen loppumis ta tuskin muut jäisivät kaipailemaan kuin kaikkein nuorimmat. Ei siinä rajatarkastuksessa ja passin esittämisessä ole oikeasti mitään pelättävää jos liikkuu rehellisillä asioilla maasta toiseen.

Anssi Mikkola
Wed, 11 Jul 2018 13:43:14 GMT

Tässä aluksi muutamia EU:n, Schengenin ja EMU:n tuomia hyötyjä: -opiskelijoille mahdollisuus opintoihin missä tahansa EU- tai ETA-maassa (n. 32 maata) -työntekijälle mahdollisuus työhön missä tahansa EU- tai ETA-maassa (n. 31 maata, Sveitsiin tarvitaan erillissopimus) -EU:n kansalaisena voit oleskella toisessa EU- tai ETA-maassa kolme kuukautta, sen jälkeen pitää ilmoittautua ko. maahan -yrittäjälle 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinat -tullit ja tuontiverot ovat matalammat -nopeampi ja vaivattomampi matkustaminen maasta toiseen (Itävallan rajan ylittää päivittäin 200 000 työssäkävijää) -euro käy sellaisenaan ja samalla kurssilla 18 maassa -eläkeläisille mahdollisuus terveyspalveluihin toisessa EU-maassa -vaikutusmahdollisuus asioihin -lakien (direktiivien) luominen keskitetysti 28 maahan -EAKR- (ja ESR-rahastot) tukevat syrjäseutuja -EU-valtioiden kansalaisilla on Lissabonin sopimuksen mukaiset oikeudet, kaikissa EU-maissa -yhtenäistetty verolainsäädäntö(, jossa joitakin jäsenvaltioiden välisiä eroavaisuuksia) -EU:n tuomioistuimet -Euroopan oikeusasiamies -Erasmus-opi skelijavaihto-ohjelma -euro on vahvistanut EU:n asemaa maailmanmarkkinoilla -oikeus diplomaatti- ja konsuliapuun maassa, jossa ei ole Suomen edustustoa -oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa sekä Euroopan parlamentin vaaleissa, jos asut EU-maassa vakituisesti -Euroopan kuluttajakeskuksen palvelut -FIN-NET rahoituspalvelujen oikeusapu ETA-maissa -lentomatkustajan korvaukset EU lainsäädännön mukaisesti -EU:n henkilötietosuojalait -EU-vaalien äänioikeus -EU:n kansalaisaloite Kyllä näitä löytyy, jos vain haluaa hakea.

Capsicum
Wed, 11 Jul 2018 14:19:42 GMT

> @Di Lemma > jokaisen maan pitäisi säilyttää silti oma valuuttansa ja vain noteerata se Euroa vastaan päivätasolla. Kaipaatko markka-ajalta eniten korkeampia korkoja, hurjaa inflaatiota vai jatkuvia devalvaatioita?

Di Lemma
Wed, 11 Jul 2018 16:01:21 GMT

No, markka-aika on jättänyt paljonkin kaivattavaa. Lainakorot ne pompsahtivat vasta 90-luvulla uusiin sfääreihin kun Suomea ajettiin eurokuntoon, sitä aikaa tuskin kukaan jääkään kaipaamaan. Talletusten koroistakin saattoi markka-aikaan vielä puhua, nythän pankille jo joutuu käytännöllisesti katsoen maksamaan siitä, että siellä rahojaan pitää. "Hurja" inflaatio oli puolestaan hyödyksi niille, joilla oli asunto- ja muuta velkaa. Devalvaatioiden avulla taas valtio pystyi sopeuttamaan valuuttansa arvon suhteessa muihin valuuttoihin - eikä se mikään huono asia välttämättä ole koskaan ollut sekään, kun vientiä on pystynyt sillä keinoin vauhdittamaan.

Capsicum
Wed, 11 Jul 2018 17:01:49 GMT

> @Di Lemma > Lainakorot ne pompsahtivat vasta 90-luvulla uusiin sfääreihin kun Suomea ajettiin eurokuntoo Asuntolainojen korot olivat 70-luvun alusta yhtäjaksoisesti yli 10% vuoteen -91 saakka. Niin se aika kultaa muistot. Korkea inflaatio tietenkin sopi velallisille, mutta söi samalla kaikkien ostovoimaa. Piti nostaa palkkoja, jonka jälkeen kilpailukykyä piti parantaa D-vitamiinilla ja sama kierre yhä uudelleen. Sitten kokeiltiin vahvaa (yliarvostettua) markkaa ja korkoja piti nostaa entisestään, ettei kaikki valuutta paennut maasta. Lopulta kirstun pohja näkyi ja oli pakko kelluttaa koko markka. Rankka paikka monelle; pienen kansantalouden pieni valuutta ei oikein sovi avoimeen viennistä riippuvaiseen talouteen.

Di Lemma
Thu, 12 Jul 2018 20:32:59 GMT

Mikkolahan laittoi listaa tulemaan. Katsotaanpa sitä. - "opiskelijoille mahdollisuus opintoihin missä tahansa EU- tai ETA-maassa (n. 32 maata)" Eipä sitä opiskelua mikään ole ennen EU:takaan estänyt, Euroopan yliopistoissa on moni tutkintonsa suorittanut ennen EU:ta. Mistä niitä Uppsalan ekonomejakaan olisi muuten tänne siunaantunut? Ja lukuvuosimaksut peritään edelleen niin kuin aiemminkin, nythän sen on Suomikin lopulta tajunnut. - "työntekijälle mahdollisuus työhön missä tahansa EU- tai ETA-maassa (n. 31 maata, Sveitsiin tarvitaan erillissopimus)" Aina on voinut mennä työskentelemään toiseen Euroopan maahan tai kauemmas, tarvitaan vain työlupa, jonka työnantaja hankkii ja toimittaa. - "EU:n kansalaisena voit oleskella toisessa EU- tai ETA-maassa kolme kuukautta, sen jälkeen pitää ilmoittautua ko. maahan" No, passissani on leima, jonka mukaan oleskelulupa on myönnetty 12 kuukaudeksi, tämä siis vuonna 1974, jolloin olin töissä briteissä. - "yrittäjälle 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinat" No niinpä taas. Jos tuote on hyvä, ei se kaipaa sisämarkkinoita, kyllä se viedään käsistä muutenkin, oli tullit vaikka mitä. Nykyään saa Puolassa tehtyä Amerikan pekonia á la HK, ostaakohan suomalainen kovinkin innokkaasti? Miten kävi Turun Sinapille, jota ruvettiin valmistamaan Puolassa sitäkin? Sisämarkkinat mahdollistavat tuotannon siirtämisen halvempiin EU-maihin, ja mitä sieltä saa? No, listeriaa ja noroa, koska hygieniakäsitykset ovat eri maailmasta kuin täällä meillä. - "tullit ja tuontiverot ovat matalammat" Tiedätköhän nyt yhtään, mistä puhut? - "nopeampi ja vaivattomampi matkustaminen maasta toiseen" Herttileeri sentään, kauanko sen passin esittämisessä kuluu kallista aikaa? Säännöllisesti pendelöiville saadaan kyllä näinä digin ihmeellisinä aikoina salamaakin nopeampi tapa tunnistautua. - "euro käy sellaisenaan ja samalla kurssilla 18 maassa" Höp. Jokainen euromaa on sitonut oman valuuttansa euroon sillä kurssilla, joka euroon liittymisajankohtana oli. Ja suomalainen saa eurollaan muissa EU-maissa enemmän tai vähemmän kuin Suomessa. - "vaikutusmahdollisuus asioihin" Jaha. Ja mihin asioihin noin niinkuin oikeasti? - "lakien (direktiivien) luominen keskitetysti 28 maahan" Laki on laki, direktiivi on vain toimintaohje. Lakeja ei luoda tosiaankaan keskitetysti kaikkiin EU-maihin. Jos luotaisi, ei olisi niin kirjavaa käytäntöä eri EU-maissa. Mutta toisaalta oikein hyvä, ettei luoda. Eivätkä kaikki niitä direktiivejäkään noudata, ja miksi pitäisikään kaikkia hullumaisia ohjeita noudattaa? Suomi-reppana taitaa olla niitä harvoja hölmöjä. Silmittelen tuota listasi loppuosiota joskus paremmalla ajalla. Mutta viihteellinen lista on se kyllä monellakin tapaa.