essfi

Open full view…

Metsä kasvaa raivaamalla - ESS.fi

Wed, 12 Sep 2018 07:32:46 GMT

Päijät-Peikko
Wed, 12 Sep 2018 07:32:46 GMT

Saha on metsän paras ystävä. Metsänomistajat ovat tienneet sen iät ajat. Oikein ajoitetuilla hoitotöillä ja hakkuilla kiertoaikaa saadaan lyhennettyä pari-kolmekymmentä vuotta ja kasvulukemat kasvamaan uskomattomia määriä. Toisin kuin "luonnonsuojelijat" väittävät, talousmetsät ovat erittäin monimuotoisia elinympäristöjä ikäluokkajakaumansa johdosta ja parjattu avohakkuu on sitä myös. Siellä esiintyy paljon sellaisia heinäkasveja, varpuja ja eliöitä (lintuja, hyönteisiä ja nisäkkäitä) joita ei esiinny palvotuissa vanhoissa (lue: pystyyn muumioiduissa ötökkä- ja tautireservaateissa) metsissä. Suurin onnettomuus mikä Suomea ja sen metsiä voi kohdata on se, että juuri nämä "luonnonsuojelijat" pääsisivät päättämään yhtään mistään niitä koskevista asioista.

eusmilus
Wed, 12 Sep 2018 08:23:13 GMT

"Toimi oli kuitenkin väistämätön, sillä kuusivaltainen metsä oli saavuttanut sellaisen iän, että jatkossa se olisi alkanut kuolla pystyyn ja kasvattanut lähinnä tuhohyönteisiä." Ja mitä tekevät metsänomistajat avohakattuaan tällaisen metsän? Istuttavat tilalle täsmälleen samanlaisen yhden lajin puupellon, jossa kaikki puut ovat samanikäisiä.

eusmilus
Wed, 12 Sep 2018 08:25:39 GMT

"Metsien hyödyntäminen ei ole välttämättä ristiriidassa luonnonsuojelutyön kanssa. Eteläisillä talousmetsillä on aika vähän tekemistä niiden ikihongikoiden kanssa, jotka monet yhä mieltävät ainoaksi oikeaksi metsäksi." Kun vanhoja metsiä ei ole etelässä jäljellä, se oikeuttaa metsien avohakkaamisen jottei vanhoja metsiä pääse syntymäänkään? Pistämätöntä logiikkaa.

Päijät-Peikko
Wed, 12 Sep 2018 10:41:11 GMT

Kehotan nimimerkki "eusmilus"ta tutustumaan sellaisiin asioihin kuin metsätaloussuunnitelma, metsäkuvio ja ikäluokkajakauma. Metsien muumioiminen tuhohyönteis- ja kasvitautireservaatiksi on helppoa ja hauskaa puuhaa, jos sen kustannuksista ei joudu itse vastaamaan eli se kohdistuu toisten omaisuuteen. Paha vaan, että metsälaki vaatii metsänomistajaa ryhtymään toimiin kumpaisenkin sekä lisääntymisen että leviämisen ehkäisemiseksi. Näyttäisi kuitenkin, että se laki ei koske kaupunkeja, jotka pyrkivät muodostamaan metsistään "monimuotoisia lähivirkistysalueita." Seuraukset ovat nähtävissä niin paikan päällä kuin yksityismetsissä jotka rajoittuvat kaupungin metsiin. Hienoa, että eräskin kaupunki on niin varakas, ettei sen omistamilla yli 5000 hehtaarilla metsää ole sille taloudellista merkitystä, virkamiehistön omalla suulla sanottuna.

Kauno
Wed, 12 Sep 2018 13:41:54 GMT

Kommentoija kirjoitti, että hakatun metsän tilalle istutetaan samanlaista metsää. Juuri niin. Näin tehdään, koska tietyt puulajit kasvavat tietynlaisissa olosuhteissa. Aikoinaan Suomessa yritettiin kääntää tätä tosiasiaa muuksi ja tulos oli, että saimme oikeastaan mitään kelpaamatonta ” räkämännikköä”. Onneksi metsäsuunnittelijat osaavat nykyään asiansa ja kasvattavat puulajeja, jotka sopivat luontotyyppiin.

Di Lemma
Thu, 13 Sep 2018 10:56:54 GMT

Ennen metsiä harvennettiin harkiten ja osaten, säilyttäen siten niiden luontainen ekosysteemi. Sitten keksittiin MeRa-ohjelma (jota kutsuttiin aivan oikeutetusti metsänraiskausohjelmaksi kun siitä ensi kerran kuultiin) ja kehitettiin koneellinen puunkeruu. Metsäkoneillahan ei puiden välissä leimikossa kai mahdu pujottelemaan, tai ei osata/viitsitä, niinpä sitten ruvettiin kaatamaan kaikki pois reunasta alkaen. Vanhat ammattitaitoiset metsurit varmaan hymähtelevät pilven reunalta tälle nuorelle innolle ja 'kaikki pois vaan' -ajattelulle. Ihmeesti ne puut sieltä metsän keskeltä pois osattiin kelkkoa aikana, jolloin Suomen kannalta metsätaloudella oli suuri merkitys. Raskasta työtähän se toki oli ja vaati osaamista (ja reilut eväät). Näillä nykyisillä avohakkuilla tehdään selvää myös metsänpohjan biodiversiteetistä. Mustikkamättäiden tai kanervikon tilalla kasvaakin enää vain horsmaa ja metristä pajua. Mahtaakohan tuo uusi malli parturoida koko metsä kaljuksi nyt olla ihan sitä järkevintä metsänhoitoa?

Jukka Ryhänen
Fri, 14 Sep 2018 10:41:49 GMT

Mitä jos oma koti pistettäisiin päreiksi ihan vaan koska se nyt sattuu olemaan jonkun insinöörin mielestä tarpeellista. Silloin tällöin tekee hyvää tuhota ja asua vaikka teltassa parikymmentä vuotta. Kun se nyt vaan on niin järkevää insinöörin ja jonkun sellunkeittäjän taskulaskimessa. Eli ollaanko vaan reiluja ja rehellisiä: kukaan ei pidä niistä paskamaisemista joita koneet raiskaavat ja runnovat, eikä kukaan kävele niissä kuopissa, kannoissa, urissa, ojissa, puskissa, piikeissä. Miksi siis näitä pitäisi suomalais-sadistisesti puolustella? Vainko sen takia että me nyt ollaan vaan tätä kurjaa sortokansaa. Ei meillä väliä.

Päijät-Peikko
Fri, 14 Sep 2018 11:22:06 GMT

Hulluinta tässä on se, että avohakkuuta kammoksuvat palvovat metsän uudistamista kulottamalla. Silloin sinne ei jää esimerkiksi yhtään lahopuuta, kantoja, juuria ja hakkuutähdettä. Melko kaksinaamaista.Hakkuuaukealla esiintyy runsaasti sellaisia kasveja, hyönteisiä ja eläimiä, jotka eivät viihdy palvotuissa pystyyn muumioiduissa metsissä, joita ns. luonnonsuojelijat kutsuvat "vanhoiksi metsiksi." Luonnon oma keino uudistaa metsää on metsäpalo, josta syntyy melkoinen aukko. Se heinittyy nopeasti ja taimettuu hitaasti. Viime aikoina keksitty ns. harsintahakkuu heikentää metsän geenivarantoa, koska siinä poistetaan aina sen parhaat puut. Taimiston kehitys valtapuuston alla on myös huomattavasti hitaampaa kuin valoisissa aukoissa. Kuten sanottua, metsien käytön kieltäminen ja niiden pystyyn muumioiminen on helppoa ja hauskaa, kun se tehdään toisten metsille. Innokkaimpia siinä puuhassa ovat he, jotka eivät metsiä omista tai sillä muutamalla hehtaarilla ei oikeasti ole heille mitään taloudellista merkitystä. Metsälaki tuntee sellaisen asian kuin metsän hävittäminen. Uudis tamatta jättäminen ja tautien sekä tuholaisten säilöminen ja lisääntymisen helpottaminen mitään tekemättä luetaan sellaiseksi. Metsälain edellyttämä maannousemasienen leviämisen ehkäiseminen onnistuu vain puulajivaihdoksella, täydellisellä sellaisella. Siihen avohakkuu on ainoa konsti. Sellainen ihminen, jolle hänen omistamillaan metsillä on taloudellista merkitystä, on niiden kiertoaika tärkeä asia. "Luonnonsuojelijoiden" menetelmillä metsien kiertoajat hipoisivat jopa lehtomaisilla kankailla sataa vuotta, vaikka se voi rauduskoivulla olla ainoastaan 45-50 vuotta. Edelleen suurin Suomen metsiä kohtaava onnettomuus on se, että sen käytöstä päättäisivät vain ns. luonnonsuojelijat. Pitäkööt omat pusikkonsa puistoina ja halailkoot petäjiään, monella ei siihen yksinkertaisesti ole varaa, siitä ovat mm. demarit sun muut maaseutua vihaavat tahot pitäneet huolen mm. veropolitiikalla. P.S. Puusta sen ostaja maksaa rahdin.

Di Lemma
Fri, 14 Sep 2018 13:15:59 GMT

"Metsälain edellyttämä maannousemasienen leviämisen ehkäiseminen onnistuu vain puulajivaihdoksella, täydellisellä sellaisella. Siihen avohakkuu on ainoa konsti." Näin Päijät-Peikko tuumaa. Miksi sitten Suomen luonnossa on erilaisia metsätyyppejä? On lehtometsiä, sekametsiä ja kuivia mäntykankaita, vain muutamia luetellakseni. Täydellinen puulajivaihdos saattaa hyvinkin olla tuhoon tuomittu yritelmä... vai miten koivu suostuisi istutettuna kasvamaan kuivalla mäntykankaalla, tai mänty lehtometsässä? No ei mitenkään. Metsänpohjan ekosysteemi tiettyihin puulajeihin erikoistuneine sienirihmastoineen molemminpuolisessa hyötymisessä eli symbioosissa on ollut ja on vain yhä edelleenkin terveen puuston kasvun edellytys. Maannousemasieni tuskin iskeytyy terveeseen kasvuvaiheessa olevaan puuhun. Eikä liene niissä kääpiäkään, naavaa kyllä. Siksi kasvunsa päähän tulleet puut on syytä hyvissä ajoin kaataa sieltä talousmetsästä - mutta ei niitä muita. Avohakkuuseen suostuneet metsänomistajat tekevät tietenkin kivan kertaluontoisen tilin. Eikä yhtään käy mielen päällä eikä huoleta, että siitä raiviolle istutetusta metsästä (kuka ne taimet maksaa?) mahdollista taloudellista hyötyä tulevaisuudessa saavat lastenlastenlastenlapset ovat silloin jo eläkeiässä ja mahdollisesti jossain vanhusten hoitolaitoksessakin kun sitä metsää seuraavan kerran hakataan. Itsehän he ovat kasvaneet koiranputkea jo vuosikymmenet avohakkuiden jälkeen - eivätkä ole saaneet senttiäkään mukaansa, koska käärinliinoissa ei ole taskuja. Mutta puustahan sen ostaja maksoi rahdin ;-)

Jukka Ryhänen
Fri, 14 Sep 2018 19:38:46 GMT

Ei kysymys ole jakolinjasta luonnonsuojelijoihin ja avohakkaajiin. Suurin osa meistä metsäsuomalaisista vaan elää henkisesti metsästä ja metsässä. Ei siinä auta mikään. Hakatkaa korvessa ja näkymättömissä, ei kaupungeissa, kylissä eikä taajamien lähellä jossa metsät tarvitaan ihan muuhun. Näin.

Päijät-Peikko
Sat, 15 Sep 2018 11:30:21 GMT

En tiedä tapauksia, että kuivalla mäntykankaalla (CT, VT) olisi ollut tarvetta puulajivaihdokseen, en ainuttakaan. Kukaan täysijärkinen ("luonnonsuojelijat erikseen) ei ajattele hetkeäkään istuttavansa männikön tilalle koivua, ei liioin päinvastoin. Kuusi sen sijaan soveltuu korvaamaan sekä männikön että koivikon, jos tulee tarvetta. Pääosin mainittu puulajivaihdos koskee kuusikoita, korvaavan puulajin ratkaisee metsätyyppi. Se puulajin valinta vaikuttaa ratkaisevasti siihen mikä on tulevan metsikön kiertoaika. Yhdenkään metsän kiertoaika ei ole kolmen sukupolven mittainen eikä metsien kohtaloa kolmen sukupolven päähän tarvitsekaan ajatella, jos niitä hoitaa asiallisesti. Puusukupolvet seuraavat silloin kyllä toisiaan. Jossain Lapin vaivaismännikössä voidaan mennä kiertoaikana jopa 150 vuoteen, ylikin, mutta Lappihan toimiikin tänä päivänä lähinnä muka-luonnonsuojelijoiden puistona, paikallisten poromiesten laitumena ja metsästysalueena joten sen puustolla ei ole niin suurta merkitystä suuressa mittakaavassa kuin eteläisemmän Suomen talousmetsillä. Kaupunki, jolla on va raa olla lähestulkoon hoitamatta tuhansien hehtaarien metsäomaisuuttaan, ei pitäisi olla velkaantunut. Jotkut kerrostaloalueiden väliset puualueet eivät ole metsiä, vaan puistoja ja niistä kyllä huolehditaan. Itse omistan metsää "taajaman läheltä" eikä niitä todellakaan "tarvita ihan muuhun." Metsieni käytöstä päätän minä, eivät ituhippiplutoonat huutoäänestyksissään näillä turuilla ja toreilla. Kuten niin moneen kertaan on tullut todettua: metsien pystyyn muumioiminen ja sen vaatiminen on helppoa silloin, kun sen voi tehdä toisten omistamille metsille.

Di Lemma
Sat, 15 Sep 2018 13:51:35 GMT

Asiallisesti hoidettu metsä näyttääkin metsältä eikä horsmaa ja heinää kasvavalta avohakkuuaukealta. Metsä pysyy terveenä kun vain kasvunsa päähän tulleet puut kaadetaan (tämä osattiin ennen) - ja katso ja hämmästy - metsä tuottaa satoa (= euroja) jatkuvasti, metsänä. Nopeat voitot eivät ole millään talouden sektorilla lopulta osoittautuneet kovin viisaiksi. Mahtaako metsätalous tehdä jonkinlaisen poikkeuksen? Eiköhän se tasainen vauraus kuitenkin ole jokaisella talouselämän alueella lopultakin parempi kuin voiton maksimointi kaavalla 'poikki ja pinoon'?

Päijät-Peikko
Sat, 15 Sep 2018 15:14:20 GMT

Metsät ovat erilaisia aivan kuten ihmisetkin. Kun ikäluokkajakauma on suositusten mukaisessa haarukassa, niin saman metsänomistajan mailla on monenlaisia metsäkuvioita: taimikkoa, vakiintunutta taimikkoa, nuorta kasvatusmetsää, varttunutta kasvatusmetsää sekä uudisaloja. Silloin sitä vaurauttakin piisaa jatkuvasti. Metsä ei tosin toimi vuoden eikä vielä kymmenenkään vuoden jaksoissa paitsi taimikosta vakiintuneeksi taimikoksi muuttuessaan. Asiallisesti hoidetulla avohakkuuaukealla kasvaa horsmaa ja heinää aivan kuten siellä kuuluukin kasvaa. Taimien ympäriltä suoritetaan heinäntorjunta eikä mene kuin pari-kolme vuotta eikä heinäntorjuntaa tarvitse enää tehdä, sillä taimikko on vankistunut ja kasvanut niin, että heinäkasveista ei ole sille haittaa. Metsien hoidossa sen kiertoaikana mitään ei tapahdu nopeasti. Se avohakkuu muuttuu hyvin nopeassa tahdissa ns. uudisalaksi. Suomessa siihen ilmestyy hämmästyttävän nopeasti uusi metsä.

Di Lemma
Sat, 15 Sep 2018 16:29:50 GMT

Metsien hoidossa sen kiertoaikana mitään ei tapahdu nopeasti... ja Suomessa siihen ilmestyy hämmästyttävän nopeasti uusi metsä. Siis tapahtuu nopeasti vai ei tapahdu, päättäisit nyt. "Kun ikäluokkajakauma on suositusten mukaisessa haarukassa" Mikä taho niitä suosituksia laatii? Ja miksi niiden suositusten mukaan pitää mennä? Tietenkin, jos kasvattaa energiapajua, sehän toki onnistuu nopeastikin, uutta lykkää nopeammin kuin ehtii niittää. Mutta sahatavaran, mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön soveltuvien puiden eli koivun, kuusen ja männyn kasvaminen riittävään mittaan ottaa kyllä aikaa parikin ihmisikää. Vähintään.

Päijät-Peikko
Sat, 15 Sep 2018 17:57:10 GMT

Kovin ovat sitten lyhytikäisiä ihmiset nykyään: koivu on uudistuskypsä MT ja paremmalla kasvualustalla noin 50 vuodessa ja kuusi noin 60 vuodessa. Jo 30-vuotiaasta metsästä lähtee lehtomaisella kankaalla tukkipuuta eli latvaläpimitaltaan yli 17-senttistä tavaraa. Tulipahan jälleen todistettua, että nämä "luonnonsuojelijat" ovat luonnosta pihalla kuin lintulauta. Ikäluokkajakaumien suositukset ovat olleet käytössä professori Ilvessalon ajoista lähtien, tarkkaa vuotta en muista, mutta likemmäs ellei ylikin 70 vuotta. Niiden tekijät tekivät aikoinaan vuosikymmeniä kestänyttä seurantaa eri koepinta-aloilla ja laativat niiden perusteella suositukset. Seurannan yhteydessä mitattiin yksin kappalein kymmeniä tuhansia runkoja. Näin pitkäjänteinen työ on tämän päivän metsien muumioijille täysin käsittämätöntä. "Mitään ei tapahdu nopeasti" tarkoittaa sitä, että kun keväällä tekee jotain, niin Juhannuksena ei vielä ole lopputulos nähtävillä. "Hämmästyttävän nopeasti" tarkoittaa sitä, että 2 - 5 vuodessa teidän "luonnonsuojelijoiden" kammoksuma kauhistus eli avohakattu uudisala ka svaa lähes miehen (ei "luonnonsuojelijan") mittaista taimikkoa. Tänä päivänä kun kaikki, mikä kestää kauemmin kuin 160 perättäisen merkin lukeminen, on heille täysin käsittämätöntä. Uskotteko ihan oikeasti itsekään suoltamaanne p**kaa ? Puoluekantanne on kyllä tullut läpsyteltyä selväksi.

Päijät-Peikko
Mon, 17 Sep 2018 07:45:57 GMT

Lukekaapas 17.9. Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilta Seppo Vuokon kommentti "mistä avohakkuukammo oikein kumpuaa?" Löytyy kyllä myöhemminkin jos viitsii vaivautua.

Di Lemma
Mon, 17 Sep 2018 12:41:50 GMT

"Sen sijaan pohjoiset havumetsät uudistuvat pääasiassa tuhojen – joko myrskyn tai metsäpalon – kautta." Näin Vuokko kirjoittaa. Mutta avohakkuut kun eivät vastaa luonnon järjestämää uudistumista tai ole mitenkään edes verrannollisia luonnon itsensä aiheuttamille tuhoille ja uudistumiselle. Ja myrskytuhot muuten iskevät pahimmin juuri avohakkuuautiomaan reunalla kasvaviin puihin kun ei ole enää metsää suojaamassa. Oikeassa metsässä tuulituhot eivät niin karskisti pääse vaikuttamaan, vaikka tuulenkaatoja pahimpien myräköiden jäljiltä joskus onkin. Ja ovat ne metsäpalotkin ihan aikuisten oikeasti melko harvinaisia Suomessa, onneksi. Aiemmat sukupolvet kaskesivat metsää saadakseen lisää viljelyalaa. Avohakkuukammo ei liene nyt ihan paras termi kuvaamaan sitä näkemystä, mikä avohakkuista monella muullakin kuin Päijät-Peikon halveksimilla "luonnonsuojelijoilla" on. Avohakkuut ovat paitsi kornin näköisiä vuosikaudet, myös köyhdyttävät metsänpohjan biologiaa. Jos Vuokko löytää hietakiitäjäisen vasta, kun puut on hakattu haittaamasta näkyvyyttä, niin ei kai siinä sitten mitään. E ntäs ne sadat hämähäkkilajit, jotka viihtyvät puissa, ja puut ovat niille jopa elinehto? Metsä on monimuotoinen biosysteemi. Raiskio ei enää sitä ole vaan köyhtyy lajistoltaan. Tuskin kannattaa vedota Vuokon kommenttiin puolustaessaan avohakkuita. Vai etkö enää muuta keksinyt?

Päijät-Peikko
Mon, 17 Sep 2018 16:11:21 GMT

Meinasin, etten puutu tähän pyhään raivoon enää, mutta nuo kommentin kaksi viimeistä lausetta ovat niin onnetonta retoriikkaa, että pistän vähän lisää vettä myllyyn. Arvoisa nimimerkki Di Lemma: olet oikeassa siinä, että halveksin (syvästi) "luonnonsuojelijoita," joita myös asfalttisotureiksi kutsun. Perusteet edellisissä kommenteissani. Olen pakotettu kysymään omistatko metsää ja kuinka paljon olet metsiä eläessäsi uudistanut ? Älä erehdy väittämään, että sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, sillä viimeistään silloin vedät altasi pois itse loputkin siitä matonriekaleesta, jota vielä vähän on kantapääsi alla. Halveksuntasi alan ammattilaisia kohtaan jotka tietävät mistä puhuvat, perustuu ilmiselvästi jonkunlaiseen Luonto-Liiton tai muka-ympäristöpuolueen ohjekirjaseen. Lopuksi vielä kerran: Suomen luontoa kohtaava suurin onnettomuus olisi se, että sitä koskevista asioista pääsisivät päättämään "luonnonsuojelijat." He ovat yleensä erään puolueen jä seniä, joka käyttää nimenään erästä väriä ja siten pilkkaa mm. nurmia ja puita. Aivan kuten sen puolueen puheenjohtajan etunimi tekee pilkkaa maanviljelijöistä.

Di Lemma
Mon, 17 Sep 2018 18:28:56 GMT

Hold your horses, Päijät-Peikko. Ihan turha työntää hernettä nenään, vai aiotko vakavalla naamalla kiistää aiemmin esittämäni seikat, jotka kyseenalaistavat avohakkuiden mielekkyyden? En tosiaankaan ole "erään värinen" puunhalaaja, vaan kylmän viileä teknokraatti, joka suhtautuu varauksella teollisuuden käyttöön noista "puupelloista" päätyvän puuaineksen laatuun. Luonnontilainen metsä kun vain on terveempi, koska siellä perusasiat eli metsänpohjan biodiversiteetti ja kullekin metsätyypille luontainen happamuus tukee puuston tervettä kasvua. Kuivahtaneelta avohakkuuaukealta katoavat nopeasti mykorritsat ja muut puun juuristossa elävät ja siten puun kasvun kannalta tärkeät "yhteistyökumppanit". Tilalle kasvaa se heinikko, jossa vuorostaan hirvieläimet ja myyrät viihtyvät ja tekevät taimikoissa mittavaa tuhoa. Sitä, paljonko minulla on metsää, ei Päijät-Peikon tarvitse tietää. Uteliaisuus kun ei kuulu sivistykseen.