essfi

Open full view…

Lukijalta: Koulutuksen ongelmat tiedettiin jo kaksi vuotta sitten - ESS.fi

Fri, 01 Feb 2019 19:32:58 GMT

-53
Fri, 01 Feb 2019 19:32:58 GMT

Olen lapsenlapseni kohdalla seurannut tätä ammatillista koulutusta kohta kolme vuotta ja paljon hyvää kerrottavaa ei ole.

Di Lemma
Sat, 02 Feb 2019 19:09:43 GMT

Kaikki, joilla oli silmät päässä ja järki tallella, näkivät koulutuksen ongelmien alkaneen peruskoulun lanseeraamisesta 70-luvulla. Sitä ennen koulutus oli aidosti tasa-arvoista eli jokaisen yksilön omia valmiuksia kunnioittavaa eikä ideologianhuuruista tasapäistämishömppää, josta edelleen Suomessa pidetään kynsin hampain kiinni, vaikka se on epäonnistuneeksi kokeiluksi Ruotsissa jo aikoja sitten myönnetty. Eipä ollut syrjäytymisongelmia kun koulutuksen taso ja sisältö määrittyi koulutettavan vastaanottokyvyn mukaan. Kaikista ei tarvitse yrittää leipoa akateemisesti koulutettuja, se yritys on tuhoon tuomittu vaikka "vorssan likka" muuta kuvitteleekin. Eri alojen ammattilaisiakin tämä maa edelleen tarvitsee. Kauhea vääntö nykyään "pakkoruotsista", joka ei ollut keskikoululaisille yhtä oppiainetta kummempi ja jota ei kansalaiskoulussa edes ollut pakollisena oppiaineena. Koko ikäluokka ei ole tasalatvainen, miksi silti edelleen 'kaikille kaikkea' - ajatus koulumaailmassa istuu kuin se kuuluisa aine siellä Junttilan tuvan seinässä? Eipä hitsaaja, levyseppä, sorvari, muurari, kirvesmies, suurtalouskokki, leipuri, lastenhoitaja, kampaaja, autonasentaja ja muut eri alojen ammattitehtävissä työskentelevät huippuosaajat kielioppia tai derivaattoja mihinkään tarvitsekaan, mutta yhteiskunta tarvitsee heitä toimiakseen. Miksi kiusataan koko ikäluokkaa torsoksi typistetyllä keskikoulun oppimäärällä? Peruskoulusta pitää tehdä linjajakoinen, noudatellen sitä vanhaa rinnakkaiskoulujärjestelmää, joka toimi. Vanhan keskikoulun oppimäärä on mahdollista istuttaa moneen nuoreen päähän, ja hehän nauttisivat siitä isommasta haasteesta eivätkä turhautuisi luokassa tekemisen puutteessa niin kuin nyt. He taas, joille teoreettinen oppi ei ole ihan se oma juttu, voisivat edetä kevyemmällä teoriapaketilla, keskittyen taitoaineisiin, saaden silti hyvän luku-, lasku- ja kirjoitustaidon arjen asioimistilanteista selviytyäkseen. Win-win. Toisen asteen koulutuksen tilasta on syytäkin olla huolissaan. Lukioissa on jo opiskelijoita, jotka eivät osaa muodostaa ymmärrettäviä virkkeitä. Ja lukion oppimääriä on "mukautettu", että peruskoulun käyneet niistä selviäisivät. Selkeästi käsitys lukiosta korkeakouluopintoihin valmistavana väylänä on hämärtynyt, koska sinne hakeutuvat hekin, joille se ei ehkä ihan se paras mahdollinen koulutusväylä olisi. Korkeakouluista kuuluneet havainnot vahvistavat tämän. Toisaalla, elinkeinoelämän puolella vollotetaan ammattiosaajien puutetta ja pulaa - ja hallitus leikkaa juuri sieltä, mistä ei missään tapauksessa pitäisi... "Välikysymyksen mukaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen kenttä on keskellä hallitsematonta muutosta. Leikkausten johdosta aloituspaikkoja karsitaan, lähiopetusta vähennetään, opetuspisteitä suljetaan ja opettajia irtisanotaan." Mikä on hallituksen taka-ajatuksena näin pölvästissä muutoksessa (lue= tuhoamisessa)? Opetusministerin haaveko, että levysepistä tulee ohutlevytekniikan maistereita ja rekkakuskeista logistiikan lisensiaatteja?