Tämä on meille kaikille kroonisesti unettomille niin totta! Itse kerron vain harvoille ja valituille vaivastani, sillä olen joskus joutunut kuuntelemaan unihurskastelijoita. Usein on unettomuus liitetty passiiviseen arkeen ja laiskotteluun. Kerran sain perhetutun pitkän esitelmän hänen vaimonsa ahkeruudesta, ja sen vuoksi vaimo nukahti illalla vaikka sohvalle istualleen. Olipa jopa nukahtanut lattialle, kesken koiran leikittämisen, sillä kyseessä oli työteliäs vaimo. "Kun on tarpeeksi väsynyt työstä, niin kyllä nukuttaa." Esitelmä tukki suuni niin, että päätin kuunaan olla kertomatta muille kuin lääkärille vaivasta. No, se riippuu lääkäristä, asenteissa on eroja. Mutta kukaan ei ilkeyttään, laiskuuttaan ja syntisyyttään ole uneton, eikä unettomuuttaan kukaan valitse tyhmyyttään. Hermosto on vain rakennettu niin, että se käy helposti kierroksilla eikä hetkessä rauhoitu. Ei tarvitse olla kummosiakaan tapahtumia, niin pää kelaa eikä hermot relaa.
Itse kun laitan silmät kiinni.. ajatustulva on infernaalinen. En nukkunut nuorempana enkä vanhempanakaan. Nukahtamislääkkeistä onneksi apu.