"– Ei vähävaraisuus tarkoita vähä-älyisyyttä" Ei, mutta tuhannen euron repun toivominen tarkoittaa.
Värikynät ja paperilehtiö riittää. Vanhemmat voi opettaa lapselle taistelulajeja,voimailua, jottei joudu kiusatuksi.
Kumioravan kannattaisi joskus vilkaista peilliin.
Kaikilla ei tarvitse olla samoja asioita ja rahalle on vain asetettava katto. Se, mikä on, sillä ostetaan ja sillä hyvä. Sen pitää riittää, kun ei ole enempää, niin ei ole. Vaikka olisi kuinka isontalon poika, jos ei ole rahaa, niin ei ole.
Täällä taas kateelliset lahtelaiset haukkuu toisiaan, on tämä hieno kaupunki. Itse osallistuin kahdella lahjalla keräykseen koska voin, saan asuntolainanlyhennyksen maksettua ensi kuussakin. Olisin tuon pelikonsolinkin voinut ostaa jos olisin siihen törmännyt. Ja kyse ei ole siitä että rahaa olisi niin ettei paskalle taivu, vaan siitä että itse olen saanut pitää työpaikkani ja koen olevani etuoikeutettu. Tuolla toiveissa on oikeasti toiveita tyyliin ”ulkokengät, 1-2v poika”. Nyt varmaan seuraavaksi tulee ettei 1v vielä tarvitse ulkona kävellä, kävelkööt sisällä, köyhä.
Mä olen joku vuosi sitten vieny kauppahallissa keräyspuun juureen satukirjan ja muistaakseni paketoinki sen, viime vuonna meidän perhe sai 70e lahjakortin jolla heti kävimmekin ostamassa ruokaa tuli lahjakortti tosi tarpeeseen, kiitos siitä. Hyvä kiertää.
Kyllä sydäntä riipaisi, kun huomasin että 11 v tyttö toivoi shampoota ja hoitoainetta. Jos joku toivoo pelikonsolia, niin se on ihan ymmärrettävää kun muillakin on. Joulun tarkoitus on jalo tahtoo antaa ja jakaa, tämän taidon itsekkyyden keskellä helposti unohdamme, surullista.
Toinen näkökanta teemaan. Hyvinpärjäävät vanhemmat voisivat myös pidättäytyä hankkimasta materiaa, krääsää - kuten pelikonsoli - lapsilleen. Lapselle annettu aika ei kysy varallisuutta.